ACL-vamma
ACL-vamma eli polven eturistisiteen repeämä on yksi yleisimmistä urheiluvammoista. 70% vammoista tapahtuu ilman kontaktia, jolloin eturistiside katkeaa äkillisen suunnanmuutoksen seurauksena jalkaterän lukittautuessa maahan. Yksi kolmasosa tapahtuu urheilussa sattuneessa kontaktissa.
Repeämä aiheuttaa polveen epävakautta eteen-taakse suunnassa sekä kiertoliikkeissä. Eturistisidevammoihin voi liittyä muita liitännäisvammoja, kuten kierukkavammoja tai murtumia. Diagnoosi ja liitännäisvammat varmistetaan aina magneettikuvauksella.
Naisilla on suurempi riski saada eturistisidevamma alaraajojen heikomman lihasvoiman ja hallinnan takia. Urheilijat, jotka palaavat takaisin omaan lajiin, on noin 30% todennäköisyys saada uusi eturistisidevamma.
”Mun eturistiside meni poikki lentopalloturnauksessa, kun tulin iskulyönnistä vasemmalle jalalle huonosti alas”
- Kastanja Luoma
Eturistisideleikkaus
ACL- vamman sattuessa pitää tehdä päätös leikataanko polvi vai kuntoutetaanko se ilman leikkausta fysioterapialla. Leikkauspäätökseen vaikuttaa vamman saaneen ikä, polven epävakaus, liitännäisvammat, luiden muoto sekä halu palata takaisin kilpatason urheiluun, jossa tulee suunnanmuutoksia tai hyppyjä.
Kuntoutus tule aloittaa heti vamman sattuessa jos liitännäisvammoja ei ole. Päätös leikkauksesta olisi hyvä tehdä vasta, kun polvi on suhteellisen normaalissa toimintakunnossa. Eturistisidevamman sattuessa on tärkeää koota ympärilleen tukiverkosto, joka koostuu fysioterapeutista, lääkäristä, valmentajasta, perheestä ja ystävistä. Tukiverkko auttaa kuntoutuksessa ja potkii sohvalta ylös silloin, kun motivaatio meinaa olla kadoksissa. Päätös mahdollisesta leikkauksesta on myös hyvä tehdä yhdessä oman tukiverkoston ja erityisesti ortopedin kanssa.
”Motivaatio on oikeastaan koko ajan ollut hyvin korkealla. Aluksi toki tuntui siltä, että jumitan paikallani ja että en mene yhtään eteenpäin, mutta vähitellen jalka meni parempaan suuntaan”
Kuntoutuksen etenemistä tulee seurata koko ajan ja leikkaushoidon tarvetta tulee arvioida uudelleen, jos polvessa ilmenee epävakautta. Kuntoutukseen kuuluu liikkuvuuden saaminen vammaa edeltäneelle tasolle, alaraajan hallinnan ja lihasvoiman vahvistaminen kudosärsytyksen ja kivun rauhoituttua.
Leikkaushoito on tarpeen, jos polven väljyys on haitallista eikä fysioterapia tuota tulosta. Fysioterapialle tule antaa aikaa useampi kuukausi, jotta esimerkiksi lihasten on mahdollista vahvistua. Leikkaushoidon arvioinnissa otetaan huomioon liikunnallinen aktiivisuus, työ ja harrastukset.
Eturistisidevamman kuntoutus
”Kuntoutus on mielestäni ollut hyvin monipuolista, joka kerta ollaan tehty jotain erilaista. Joka kerta on myös tehty jotain uutta ja menty aina vähän kerrallaan eteenpäin. Kuntoutuksessa on ollut selkeä järjestys, että eka oli liikkuvuutta, sitten voimaa ja lopuksi ketteryyttä ja hyppyjä. Fyssarilla käynti on myös motivoinut treenaamaan itsenäisesti kun tietää mitä tekee. Oon myös innostunut kuntoutuksen myötä käymään kuntosalilla”
Kuntoutuksella on merkittävä rooli asiakkaan toipumisen kannalta. Alkuvaiheessa asiakas voi käyttää kyynärsauvoja liikkumisen apuna riippuen liitännäisvammoista ja niihin liittyvistä rajoituksista.
Alkuvaiheessa tavoitteena on saada turvotus laskemaan ja polveen täysi liikerata ojennus- ja koukistussuuntaan. Arjen askareita olisi hyvä yrittää tehdä mahdollisimman normaalisti. Alkuun pyritään samaan alaraajan lihaksiin aktivaatiota ja vahvistamaan niitä pikkuhiljaa. Kuntopyöräilyä suositellaan noin 3-4vk leikkauksesta.
Keskivaiheessa tavoitteena on saada nostettua alaraajojen voimatasoja reilusti ylöspäin käyttäen monipuoliseesti suljetun ja avoin ketjun harjoitteita sekä eri lihastyötapoja ja alkuasentoja. Kevyitä juoksuharjoitteita sekä matalatehoisia hyppyjä otetaan mukaan noin 3kk kohdalla riippuen toimintakyvystä.
Loppuvaiheessa tavoitteena on saada alaraajojen lihasvoima mahdollisimman lähelle terveen jalan voimia. Erityisesti etureisi ja se lihas, josta siirre on otettu, on tärkeä saada mahdollisimman vahvaksi. Kuntoutuksen loppuvaiheessa keskitytään hyppyjen ja niiden alastulojen harjoitteluun sekä erilaisiin suunnanmuutosharjoitteisiin ja ketteryysharjoitteisiin.
Päätös paluusta urheiluun tehdään aikaisintaan 9kk jälkeen. Ennen paluuta lajiin tehdään suorituskykytestit fysioterapeutin kanssa. Urheilijan on myös hyvä pohtia, kokeeko hän paluun kilpailemaan turvallisena ja luottaako hän polvensa toimintakykyyn täysin.
Bruder ym. 2022. ACL Injury rehabilitation: clinical implications from an optiknee systematic review.
Brinlee ym. 2021. ACL Reconstruction rehabilitation: Clinical data, biologic healing, and criterion-based milestones to inform a return-to-sport guideline
Gleadhill & Barton. 2020. ACL injury journey: an education aid
Suomalainen, P., Sillanpää, P. & Järvelä, T. 2014. Eturistisiderepeämän hoito.